Hantavirus – mikä se on ja miten se tarttuu?
Hantavirus nousi otsikoihin risteilyalus MV Hondiuksen tartuntaketjun myötä. Mutta mikä tämä virus oikein on, miten se leviää ja kuinka vaarallinen se on?
Hantavirus on noussut viime päivinä uutisiin, kun risteilyalus MV Hondius joutui tartuntaepäilyn vuoksi eristykseen kesken Atlantin ylityksen. Aluksella on vahvistettu kolme hantavirustartuntaa ja viisi epäilyttävää tapausta. Yksi matkustaja on kuollut tautiin.
Mutta mikä hantavirus oikein on, ja pitääkö siitä olla huolissaan?
Virus on saanut nimensä joen mukaan
Hantavirukset on nimetty Etelä-Koreassa sijaitsevan Hantan-joen mukaan. Kyse ei ole yhdestä taudista vaan kokonaisesta virusperheestä – Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lajeja on yli 20.
Suurin osa hantaviruksista tarttuu ihmiseen jyrsijöiden, kuten rottien ja hiirten, kautta. Tartunta tapahtuu yleensä hengittämällä ilmaa, johon on sekoittunut kuivunutta jyrsijöiden virtsaa tai ulosteita. Myös jyrsijän purema voi aiheuttaa tartunnan.
Andes-kanta on poikkeus – se voi tarttua ihmisestä toiseen
Yksi kanta erottuu joukosta: Andien virus eli Andes-kanta. Se on ainoa hantavirustyyppi, jonka tiedetään voivan levitä ihmisestä toiseen – tosin hyvin harvoin.
Andes-virusta esiintyy pääasiassa Argentiinassa ja Chilessä. Juuri tämä kanta on nyt löydetty MV Hondiuksen matkustajilta. Tartunta ei leviä kuin influenssa yskimällä tai aivastamalla, vaan se vaatii hyvin läheistä ja pitkäkestoista kontaktia oireisen ihmisen kanssa. WHO:n asiantuntija Dr. Maria van Kerkhove on korostanut, ettei kyse ole ohimennen tapahtuvasta tai etäisestä kontaktista.
Vuoden 2018 lopulla Argentiinassa yksi henkilö levitti Andes-viruksen tietämättään 34 ihmiselle juhlatilaisuudessa – kuolemia seurasi 11.
Oireet voivat olla vakavia
Hantavirus voi aiheuttaa kaksi eri vakavaa tautia.
Ensimmäinen on hantaviruskeuhkosyndrooma (HPS), jota Andes-kanta erityisesti aiheuttaa. Se alkaa usein väsymyksellä, kuumeella ja lihaskivuilla. Myöhemmin voi ilmaantua hengitysvaikeuksia, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Tämän tautimuodon kuolleisuus on 20–40 prosenttia.
Toinen tautimuoto on hemorraginen kuume munuaisoireyhtymällä (HFRS). Se muistuttaa aluksi flunssaa, mutta voi edetä munuaisten vajaatoimintaan, verenpaineen laskuun ja sisäisiin verenvuotoihin.
Molemmissa tautimuodoissa oireiden ilmaantumisaika vaihtelee huomattavasti – yhdestä viikosta jopa kahdeksaan viikkoon tartunnasta.
Hoitoa ei juuri ole, mutta varhainen tuki auttaa
Hantavirukseen ei ole olemassa varsinaista lääkehoitoa. Sairaalahoito, happiterapia, hengityskonehoito ja jopa dialyysi voivat olla tarpeen vakavissa tapauksissa. Varhainen hoito parantaa selviytymismahdollisuuksia.
Rokotteita ei toistaiseksi ole laajalti saatavilla. Kiinassa ja Etelä-Koreassa käytetään joitakin rokotteita siellä yleisten kantojen ehkäisyyn, mutta Andes-kantaan ei rokotetta ole.
Maailmanlaajuinen riski on pieni
Globaali tartuntamäärä on varsin suuri: WHO:n tietojen mukaan HFRS-tautitapauksia arvioidaan olevan maailmassa noin 150 000 vuodessa, pääasiassa Aasiassa ja Euroopassa. Yli puolet tapauksista raportoidaan Kiinasta.
Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että riski laivaepidemiaan liittyvästä leviämisestä väestön keskuuteen on tällä hetkellä erittäin pieni. Tartuntoja ei ole todettu laivan ulkopuolella.
MV Hondiuksen tapauksen kohdalla viranomaiset noudattavat koronapandemian aikaan tuttuja toimia: matkustajat on eristetty hytteihinsä, lähikontakteja seurataan ja tartuntaketjuja jäljitetään. Alus on matkalla Kanariansaarille, jossa matkustajat tarkastetaan ennen kotiinlähtöä.