Kahvi muokkaa suoliston bakteereja ja vaikuttaa mielialaan – uusi tutkimus selvitti miten
Irlantilaistutkimus paljasti, että sekä kofeiinillinen että kofeiiniton kahvi muuttaa suoliston mikrobistoa tavalla, joka voi parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.
Kahvi on yksi maailman suosituimmista juomista, ja sen terveysvaikutuksista on puhuttu pitkään. Nyt irlantilaistutkijat ovat selvittäneet tarkemmin, mitä kahvi oikeasti tekee kehossa – erityisesti suoliston ja aivojen välisessä yhteydessä.
University College Corkin APC Microbiome Ireland -tutkimuskeskuksen tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Se on ensimmäisiä kertoja, kun on tarkasteltu nimenomaan sitä, miten kahvi vaikuttaa niin sanottuun suolisto-aivo-akseliin – eli siihen kaksisuuntaiseen viestintäjärjestelmään, joka yhdistää suoliston ja aivojen toiminnan.
Miten tutkimus tehtiin
Tutkimuksessa oli mukana 31 säännöllistä kahvinjuojaa ja 31 henkilöä, jotka eivät juo kahvia. Kahvinjuojiksi laskettiin tässä tutkimuksessa ne, jotka normaalisti juovat 3–5 kuppia päivässä – määrä, jota Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA pitää kohtuullisena.
Aluksi kahvinjuojat lopettivat kahvin juomisen kokonaan kahden viikon ajaksi. Tänä aikana heidän suolistonsa mikrobiston aineenvaihduntatuotteet muuttuivat selvästi verrattuna kahvia juomattomiin. Kun kahvi sen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön, osallistujat saivat joko kofeiinillista tai kofeiinitonta kahvia tietämättä, kumpi heillä oli.
Molemmat ryhmät raportoivat mielialan paranemisesta: stressi, masentuneisuus ja impulsiivisuus vähenivät. Tämä viittaa siihen, että kahvi voi vaikuttaa mielialaan myös ilman kofeiinia.
Suoliston bakteerit muuttuivat
Tutkijat havaitsivat, että kahvinjuojilla oli enemmän tiettyjä bakteereja, kuten Eggertella sp:tä ja Cryptobacterium curtumia. Näillä mikrobeilla uskotaan olevan rooli muun muassa happojen tuotannossa ja sappihappojen muodostuksessa, mikä voi auttaa suojaamaan haitallisia bakteereja vastaan. Lisäksi Firmicutes-bakteerien määrä kasvoi – tätä bakteeriryhmää on aiemmin yhdistetty positiivisiin tunteisiin naisilla.
Kofeiiniton ja kofeiinillinen kahvi vaikuttavat eri tavoin
Mielenkiintoinen havainto oli, että oppimisen ja muistin parantuminen näkyi vain kofeiinittoman kahvin ryhmässä. Tämä vihjaa, että jotkut kognitiiviset hyödyt voivat johtua kahvin muista ainesosista – kuten polyfenooleista – eikä pelkästä kofeiinista.
Kofeiinillisella kahvilla taas oli omat etunsa: se vähensi ahdistuneisuutta ja paransi tarkkaavaisuutta ja vireystilaa. Kofeiini yhdistettiin myös pienempään tulehdusriskiin.
Tutkimuksen vastaava kirjoittaja, professori John Cryan, tiivistää asian näin: "Kahvi on paljon enemmän kuin pelkkä kofeiini – se on monimutkainen ravintotekijä, joka on vuorovaikutuksessa suolistomikrobien, aineenvaihduntamme ja jopa emotionaalisen hyvinvointimme kanssa."
Hän lisää, että kahvilla, oli se sitten kofeiinillista tai kofeiinitonta, näyttää olevan terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, jotka täydentävät toisiaan eri reittien kautta.
Tutkimus ei toki tarkoita, että kahvi olisi jokin ihmelääke. Mutta se antaa lisää tietoa siitä, miksi moni tuntee kahvin vaikuttavan hyvinvointiin muutenkin kuin pelkkänä piristyksenä.