Terveys & Urheilu

Tutkijat ovat saattaneet löytää aivojen kroonisen kivun kytkimen

Coloradon yliopiston tutkijat ovat löytäneet aivoista pienen alueen, joka saattaa toimia kytkimenä akuutin ja kroonisen kivun välillä.

Adult woman holding her head in pain, sitting outdoors under sunlight, likely experiencing a migraine.

Krooninen kipu vaivaa noin neljää kymmenestä aikuisesta, ja lähes joka kymmenennellä se häiritsee päivittäistä elämää. Silti kysymys siitä, miksi kipu ei joskus hellitä vamman parantumisen jälkeen, on ollut vailla vastausta. Coloradon yliopiston uusi tutkimus saattaa kuitenkin tuoda tähän pitkään etsittyä valaistusta – tutkijat ovat nimittäin löytäneet aivoista pienen alueen, joka voi toimia kroonisen kivun kytkimenä.

Mikä on kroonisen kivun kytkin?

Tutkijat keskittyivät aivojen alueeseen nimeltä caudal granular insular cortex eli CGIC. Tämä vähän tunnettu aivoalue näyttää toimivan eräänlaisena komentokeskuksena, joka käskee kehoa pitämään kipusignaalit aktiivisina pitkään sen jälkeen, kun vamma on jo parantunut. Eläinkokeissa tämän hermopiirin sulkeminen ei ainoastaan estänyt kroonisen kivun kehittymistä, vaan saattoi myös poistaa sen, kun se oli jo ehtinyt kehittyä.

Tutkimuksen vanhempi tekijä, käyttäytymisen neurotieteessä ansioitunut professori Linda Watkins kuvasi löydöstä näin: "Jos tämä ratkaiseva päätöksentekijä vaiennetaan, kroonista kipua ei synny. Jos se on jo käynnissä, krooninen kipu sulaa pois." Tutkimus julkaistiin Journal of Neuroscience -lehdessä.

Akuutti ja krooninen kipu toimivat eri tavoin

Akuutti kipu toimii varoitussignaalina: vaurioitunut kudos lähettää viestejä selkäytimen kautta aivoihin. Krooninen kipu sen sijaan jatkuu vielä senkin jälkeen, kun vamma on parantunut – se on kuin hälytysjärjestelmä, jota ei saa kytkettyä pois päältä. Yksi hermoperäisen kivun yleinen piirre on allodynia, jossa jo kevyt kosketus voi tuntua kivuliaalta.

Uudet työkalut avasivat oven löydökselle

Tutkimuksen ensimmäinen tekijä Jayson Ball kuvailee nykyistä hetkeä neurotieteen "kultakuumeeksi". Kehittyneet menetelmät mahdollistavat nyt tiettyjen aivosolujoukkioiden tarkan ohjaamisen, mikä antaa tutkijoille mahdollisuuden paikantaa juuri ne hermoradat, jotka liittyvät monimutkaisiin tiloihin kuten krooniseen kipuun. Ball, joka suoritti tohtorintutkintoonsa Watkinsin laboratoriossa ja työskentelee nykyisin aivokone-rajapintoja kehittävässä Neuralink-yrityksessä, uskoo löydöksen voivan ohjata uusien hoitomuotojen kehittämistä.

Voiko kroonisen kivun hoito muuttua?

Tutkijat arvelevat, että löydös saattaa avata tietä uusille hoitomenetelmille, kuten kohdennetuille infuusioille tai aivokone-rajapinnoille. Nämä voisivat tarjota turvallisemman vaihtoehdon opioidilääkitykselle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tutkimus on toistaiseksi tehty eläimillä, ja jatkossa selvitetään, voidaanko tuloksia soveltaa ihmisiin.