Kuinka kauan ihminen voi olla ilman unta – ja mitä siitä seuraa?

Unettomat yöt kuuluvat monelle arkeen – vauvaperheiden vanhemmille, tenttiin pakettiville opiskelijoille tai unettomuudesta kärsiville. Kaikki tietävät, että unta tarvitaan. Mutta kuinka pitkään ihminen oikeasti pärjää ilman sitä?

Vastaus on: jonkin aikaa, mutta ei kivattomasti.

Maailmanennätys on lähes 19 vuorokautta

Tunnetuin univelkaennätyksen tekijä on Randy Gardner, joka valvoi 264 tuntia eli noin 11 vuorokautta vuonna 1963. Hän oli tuolloin 17-vuotias ja teki tiedekilpailuprojektia kavereidensa kanssa – tarkoituksena oli ylittää erään DJ:n väitetty 260 tunnin valveillaoloaika. Gardner hävisi kolikon heitossa ja joutui olemaan se, joka ei saa nukkua.

Koe herätti huomiota, ja pian mukaan tulivat Stanfordin unitutkija William Dement sekä lääkintämiehistön jäsen John Ross seuraamaan ja testaamaan Gardneria. Lopussa tehdyssä aivoskannauksessa ei löydetty poikkeavaa, ja Gardner nukkui kokeen jälkeen 14 tuntia putkeen.

Gardnerin ennätys kuitenkin rikottiin useita kertoja sen jälkeen. Viimeinen virallisesti dokumentoitu ennätys on kaskadööriltä Robert McDonaldilta vuodelta 1986 – lähes 19 vuorokautta valvomista. Sen jälkeen Guinnessin kirja päätti vuonna 1997 lopettaa tämän ennätyksen seuraamisen kokonaan, koska ennätyksen julkaiseminen kannustaa ihmisiä yrittämään ylittää sen – ja seurauksien katsottiin olevan liian vaarallisia.

Mitä tapahtuu, kun ei nuku?

Enkätyksentekijät kertoivat usein pahoinvoinnista ja ärtyneisyydestä. Neljännen valvotun vuorokauden kohdalla yksi Gardneria seurannut tutkija kirjasi havainnoikseen harhanäkyjä, harhaluuloja ja todella lyhyen keskittymiskyvyn.

Vuoden 1974 ennätyksen rikkonut Roger Guy English ei käyttänyt muita piristeitä kuin kofeiinia, mutta koki silti harhoja – jotka jatkuivat vielä kokeen päätyttyäkin. Toinen ennätyksентekijä, Maureen Weston, koki harhanäkyjä valvomisen aikana, mutta toipui niistä täysin hyvän yöunen jälkeen.

Krooninen univaje – eli tilanne, jossa ihminen nukkuu toistuvasti liian vähän – voi tutkimusten mukaan lisätä sairastuvuutta ja kuolleisuutta, heikentää suorituskykyä, lisätä tapaturmariskiä sekä huonontaa elämänlaatua ja perheen hyvinvointia.

Jo 24 tuntia vaikuttaa selvästi

Armeija on joutunut miettimään unenpuutetta käytännön kannalta, koska sotilaiden pitää pystyä toimimaan tilanteissa, joissa nukkuminen on vaikeaa tai mahdotonta. Pentagonin raportin mukaan "täydellinen univaje" alkaa jo 24 tunnin valveillaolon jälkeen – eli kun normaalin heräämisajan koittaa eikä ole nukkunut lainkaan.

"Osittaisesta univajeesta" puhutaan, kun nukkuu alle seitsemän tuntia yössä. Jos tämä jatkuu viikon, se lasketaan jo krooniseksi.

Saman raportin mukaan jokainen 24 tunnin univajejakso heikentää kognitiivista suorituskykyä arviolta 25–35 prosenttia. Ei siis niin, että jokin nappi menee poikki tietyn tuntimäärän jälkeen – vaan aivot alkavat yksinkertaisesti toimia heikommin, pikkuhiljaa.

Unen puute voi raportin mukaan myös lisätä aivovammariskiä, pahentaa ahdistuneisuutta, voimistaa PTSD:n oireita sekä lisätä masennusoireita ja itsemurha-ajatuksia. Armeijan suositus on, että sotilaille pitäisi mahdollisuuksien mukaan antaa kahdeksan tunnin uniaika joka 24 tunnin jakson sisällä. Jos se ei onnistu, kannattaa kerätä lisäunta etukäteen ja antaa aikaa toipumisunelle jälkikäteen.

Entä jos kärsit unettomuudesta?

Unettomuus on eri asia kuin tarkoituksella valvottu yö. Sillä voi olla monia syitä, ja asiaa kannattaa selvittää lääkärin kanssa.

Kiinnostavaa on myös se, että ihminen ei aina tiedä nukkuneensa. Unitutkijat kertovat usein potilaista, jotka ovat täysin vakuuttuneita siitä, etteivät ole nukkuneet lainkaan – mutta unitutkimus paljastaa, että he ovatkin torkahtaneet hetkiä huomaamattaan. Myös Guinness mainitsi tämän yhtenä syynä lopettaa ennätysten seuraaminen: hereillä olevaltakin näyttävä ihminen saattaa kokea niin sanottuja mikrounia, joita ei itse edes huomaa.

Jos sinulla on vaikeuksia nukkua, uniantuntijat neuvovat välttämään kellon tuijottamista ja yrittämään sen sijaan rentoutua. Rentoutuminen on jo itsessään lähes yhtä hyvää kuin nukkuminen – ja johtaa usein siihen. Jos päiväaikaan tuntuu silti väsymystä tai muita huolia unen suhteen, kannattaa hakeutua lääkärille.