Märehdиткö menneisyyttä? Se voi häiritä untasi ja ruoansulatustasi

Jos uni ei maistu tai vatsa vaivaa, moni alkaa miettiä lisäravinteita, ruokavaliota tai nukkumaanmenoaikoja. Mutta entä jos syy ei ole pelkästään fyysinen? Uusi tutkimus vihjaa, että kehotietoisuus ja se, kuinka paljon pyörittelee vanhoja asioita mielessään, voivat vaikuttaa näihin asioihin enemmän kuin arvaisi.

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Tutkijat keräsivät 152 aikuista, jotka vastasivat kyselyihin kahdesta asiasta: interoceptiosta eli siitä, kuinka hyvin tunnistaa kehon sisäisiä signaaleja kuten nälän, sydämenlyönnit tai jännityksen, sekä aikakäsityksestä eli siitä, suuntautuuko ajatukset yleensä menneisyyteen, nykyhetkeen vai tulevaisuuteen. Osallistujat arvioivat myös oman unensa ja ruoansulatuksensa laadun.

Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että se kuvaa tilannetta tietyllä hetkellä eikä seuraa muutoksia ajan myötä. Se ei siis pysty todistamaan suoria syy-seuraussuhteita.

Menneisyyden märehtiminen näkyi tuloksissa

Ne, jotka tunnistivat kehonsa signaalit herkemmin, raportoivat parempaa unta ja ruoansulatusta. Mielenkiintoinen lisälöydös oli, että tasapainoinen suhtautuminen aikaan selitti osittain tätä yhteyttä.

Erityisesti ihmiset, jotka taipuivat märehtimään negatiivisia muistoja, epäonnistumisia ja katumuksia, voivat kehollisesti huonommin. Sen sijaan ne, jotka olivat vähemmän jumissa menneisyydessä ja enemmän läsnä nykyhetkessä tai suuntautuneena tulevaan, pärjäsivät paremmin.

Tämä on loogista hermoston kannalta. Krooninen märehtiminen pitää stressivasteen aktiivisena, mikä voi häiritä ruoansulatusta — suoli-aivo-yhteys on erittäin herkkä stressille — ja haitata niitä palautumisprosesseja, joita tapahtuu unen aikana.

Mitä voi itse tehdä?

Jos haluaa vahvistaa kehotietoisuutta ja irrottautua menneisyyden pyörittämisestä, muutama tutkimuksiin pohjautuva tapa voi auttaa.

Kehoskannaus ja mindfulness-meditaatio harjoittavat kykyä huomata kehon tuntemuksia ilman tuomitsemista — juuri sitä taitoa, jota tutkimuksessa mitattiin.

Tietoinen syöminen tarkoittaa hidastamista ja nälän, kylläisyyden ja ruoan tuntumisen huomioimista kehossa.

Hidas palleahengitys stimuloi vagushermoa ja tukee parasympaattista hermostoa, mikä auttaa siirtymään pois stressitilasta.

Kirjoittaminen tai terapia voi auttaa, jos märehtiminen on tuttu ilmiö. Menneiden kokemusten käsittely joko terapeutin kanssa tai reflektoivana kirjoittamisena voi löysentää menneisyyden otetta.

Liikunta kuten jooga tai kävely auttaa olemaan yhteydessä kehoon tässä hetkessä.

Stressin varhainen tunnistaminen on myös tärkeää — mitä aiemmin huomaa jännityksen, pinnallisen hengityksen tai vatsan epämukavuuden, sitä nopeammin voi reagoida ennen kuin stressi kasaantuu.

Uni ja ruoansulatus eivät siis ole pelkästään fyysisiä asioita. Niihin vaikuttaa myös se, kuinka hyvin kuuntelee kehoaan ja kuinka paljon mieli vaeltaa menneisyydessä.