Miksi kahvi pidentää ikää? Tutkijat löysivät vihdoin vastauksen
Uusi tutkimus selittää, miksi kahvinjuojat elävät pidempään. Salaisuus ei ole kofeiinissa vaan kahvin muissa yhdisteissä.
Tutkimus toisensa perään on osoittanut, että kahvinjuojat elävät pidempään. Heillä on matalampi riski sairastua Parkinsonin tautiin, dementiaan, sydänsairauksiin ja tiettyihin syöpiin. Mutta miksi – sitä ei ole oikein osattu selittää.
Nyt Texas A&M -yliopiston tutkijat saattavat olla löytäneet vastauksen. Ja yllättävää kyllä: se ei liity kofeiiniin lainkaan.
Kyse on reseptorista, jota kahvi aktivoi
Tutkijat selvittivät, miten kahvin yhdisteet vaikuttavat kehossa molekyylitasolla. He keskittyivät NR4A1-nimiseen reseptoriin, joka toimii kehossa eräänlaisena ravintoainesensorina. Se säätelee tulehdusta, aineenvaihduntaa ja solujen stressireaktioita. Kun se aktivoituu, se auttaa suojaamaan ikääntymiseen liittyviltä sairauksilta.
Tutkimuksessa selvisi, että useat kahvin polyfenoleista – eli kasviperäisistä antioksidanttiyhdisteistä – sitoutuvat suoraan tähän reseptoriin ja aktivoivat sen. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi kahvihappo, klorogeenihappo ja ferulahappo. Myös kahviöljyissä esiintyvät kahweoli ja kafestoli toimivat samalla tavalla.
Kofeiini sen sijaan ei juuri sitoutunut NR4A1-reseptoriin. Eli piristysefekti ja terveyshyödyt ovat eri asia.
Mitä reseptorin aktivoituminen käytännössä tarkoittaa
Kun NR4A1 käynnistyy, kehossa käynnistyy joukko hyödyllisiä reaktioita. Tulehdusta hillitsevät vaikutukset voivat selittää, miksi kahvinjuojilla on vähemmän kroonisia tulehdussairauksia. Reseptori auttaa myös säätelemään sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, mikä saattaa liittyä kahvin yhteyteen pienempään diabetesriskiin. Lisäksi NR4A1-aktiivisuus tukee aivoterveyttä, ja tämä voi olla taustalla kahvin ja matalamman Parkinson- ja dementiariiskin yhteydessä.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tutkimus on toistaiseksi ns. prekliininen – se on tehty laboratoriossa, ei ihmisillä. Se silti tarjoaa uskottavan tieteellisen selityksen sille, mitä vuosikymmenten epidemiologinen data on jo pitkään vihjaillut.
Miten kahvista saa eniten irti
Jos haluaa optimoida aamuisen kahvinsa näiden suojaavien yhdisteiden kannalta, muutama asia kannattaa pitää mielessä.
Valmistustapa vaikuttaa. Suodattamaton kahvi, kuten pressopannu tai espresso, säilyttää enemmän kahweolia ja kafestolia kuin suodatinkahvi. Näillä yhdisteillä on kuitenkin myös LDL-kolesterolia nostava vaikutus joillakin ihmisillä, joten oma keho kannattaa tuntea.
Ostoksilla kannattaa olla tarkka. Korkea polyfenolipitoisuus on hyvä asia, mutta samalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei kahvissa ole ylimääräisiä haitallisia aineita kuten raskasmetalleja tai torjunta-ainejäämiä.
Määrä on kohtuullinen. Useimpien tutkimusten mukaan 3–4 kuppia päivässä on se alue, jossa terveyshyödyt näkyvät parhaiten.
Kofeiiniton käy myös. Koska hyödyt tulevat polyfenoleista eikä kofeiinista, kofeiiniton kahvi sisältää nekin suojaavat yhdisteet.
Eli jos kahvi on jo osa aamurutiinia, sille on nyt aiempaa parempi syy jatkaa. Ei siksi, että se piristää – vaan siksi, mitä se tekee kehossa paljon huomaamattomammin.