Jättimäinen mustekalapetolainen hallitsi dinosaurusten aikaisia meriä

Noin 80 miljoonaa vuotta sitten myöhäisen Kretagin meret olivat täynnä valtavia selkärankaisia petoja – 17-metrisiä mosasauruksia, pitkäkaulaisia plesiosauruksia ja massiivisia haikaisia. Pitkään vallinneen käsityksen mukaan nämä selkärankaiset hallitsivat ravintoketjun huippua. Nyt uusi tutkimus kuitenkin haastaa tämän kuvan, sillä tutkijat ovat löytäneet todisteita muinaisesta mustekalapetolainen, joka saattoi kasvaa jopa 19-metriseksi.

Tutkimus on julkaistu Science-lehdessä, ja sen mukaan muinainen evällinen mustekalalaji eli todennäköisesti merten syvyyksissä samanaikaisesti näiden jättiläisselkärankaisten kanssa. Eläimellä oli voimakas, kovettunut nokka, ja sen uskotaan olleen myös poikkeuksellisen älykäs.

Miksi mustekalat eivät fossiiloidu?

Mustekalat ovat paleontologien painajainen: ne ovat käytännössä lihaksista ja vedestä koostuvia olentoja, joiden pehmytkudokset hajoavat kuoleman jälkeen lähes täydellisesti. Ainoat osat, jotka voivat fossiiloitua, ovat eläimen kitiinikovat leuat, jotka muistuttavat papukaijan nokkia. Nämäkin ovat äärimmäisen vaikea löytää tiheistä merikivistä.

"Ennen tätä tutkimusta Kretagin merekosysteemit ymmärrettiin yleensä maailmoiksi, joissa suuret selkärankaiset pedot hallitsivat ravintoketjun huippua", sanoo Hokkaido-yliopiston paleontologi Yasuhiro Iba, tutkimuksen toinen kirjoittaja. "Meidän tutkimuksemme muuttaa tätä kuvaa."

Tekoäly ja käänteinen 3D-tulostus apuna

Löytääkseen nämä harvinaiset fossiilit Iban tiimi kehitti menetelmän, jota he kutsuvat digitaaliseksi fossiililouhinnaksi. Perinteisten röntgenkuvaustekniikoiden sijaan tutkijat käyttivät korkearesoluutioista jauhatustomografiaa, jossa kivistä hiottiin pois mikroskopisen ohuita kerroksia yksi kerrallaan – prosessi muistutti tavallaan käänteistä 3D-tulostusta. Jokainen kerros valokuvattiin, ja tuhansista kuvista koottiin yksityiskohtainen kolmiulotteinen digitaalinen malli kiven sisältä.

"Käytimme sen jälkeen tekoälymallia analysoimaan nämä suuret datajoukot ja havaitsemaan sisään upotetut fossiilit", Iba kertoo. "Kun fossiilit oli havaittu, ne eristettiin digitaalisesti 3D-malleiksi."

Kuinka suuri muinainen mustekala todella oli?

Nanaimoteuthis haggarti -lajin suurimmat löydetyt alaleuat ylittivät nykyisen jättikalamarin koon puolitoistakertaisesti – ja jättikalamarit voivat kasvaa jopa 12-metrisiksi. Tutkimuksen mukaan Nanaimoteuthis haggarti saattoi olla kokonaispituudeltaan 6,6–18,6 metriä. "Se oli kooltaan verrattavissa joihinkin Kretagin suurimmista merihuippupedoista", Iba toteaa.

Tutkijat itse yllättyivät tuloksista. "Tiesimme jo, että leuat olivat suuria, mutta ruumiinkokoa koskevat arviot olivat silti hätkähdyttäviä", Iba myöntää. Löydös vihjaa, että selkärangattomat eläimet saattoivat olla merihuippupetoja jo kauan ennen kuin tiede on tiennyt tämän mahdolliseksi.