Neurologin neuvot: näin toimit ajoissa kognitiivista heikkenemistä vastaan

Monella on ollut se tunne – unohdat jonkin sanan, kadotat ajatuksesi kesken lauseen tai huomaat toistavasi saman asian. Helppo selitys on kiire tai stressi. Mutta mitä jos nämä pienet signaalit kannattaisikin ottaa vakavammin?

Richard Isaacson on ennaltaehkäisevään neurologiaan erikoistunut lääkäri, joka on yksi johtavista nimistä Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Hän haluaa muuttaa sitä, miten ihmiset ajattelevat koko sairaudesta. Hänen mukaansa Alzheimer ei ole ensisijaisesti aivosairaus, vaan lääketieteellinen tila, jota voidaan hoitaa samoilla keinoilla kuin muitakin terveysongelmia.

Älä jätä oireita huomiotta

Isaacsonin sukulainen alkoi toistella itseään jo vuonna 2007. Lääkärit pitivät sitä normaalina ikääntymiseen liittyvänä asiana. Vaikka Isaacson itse puuttui asiaan, Alzheimer-diagnoosi tuli vasta vuosien päästä.

Juuri tätä hän haluaa muuttaa. Lääkäriin meno ei tarkoita, että kaataisi paniikkia tilanteeseen – se voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että selvitetään, onko taustalla jotain hoidettavissa olevaa. Hänen mukaansa vähintään 5 prosentilla kognitiivisen heikkenemisen tapauksista löytyy jokin käännettävissä oleva syy: vitamiinipuutos, kilpirauhasen toimintahäiriö, hormonaaliset muutokset tai infektio.

Isaacson muistuttaa myös tärkeästä erosta: tarkkaavaisuusongelmat eivät ole sama asia kuin muistiongelmat. Monet ihmiset kärsivät informaatiotulvasta, mikä voi muistuttaa muistin heikkenemistä – vaikka kyse ei siitä ole. Lääkärin vastaanotolla tehtävä 15 minuutin kognitiivinen testi auttaa tekemään tämän eron ja antaa samalla lähtötason, johon voi verrata vuosien kuluessa.

Verikokeet voivat kertoa enemmän

Kun oireita on jo ilmennyt, verikokeet voivat Isaacsonin mukaan olla hyödyllinen väline sen arvioimiseen, liittyvätkö muutokset Alzheimer-patologiaan. Hän kuitenkin korostaa, ettei yhtä maagista testiä aivoterveydelle ole olemassa.

Hän vertaa tilannetta sydäntutkimuksiin: siinä missä sydäntutkimus kattaa useita eri arvoja, myös aivobiomarkkeritestaus vaatii laajan paneelin. Hänen laboratorionsa tutkii muun muassa erilaisia tau-proteiineja, amyloidimarkkereita, neuroinflammaatioon liittyvää GFAP-proteiinia, neurodegeneraatiota kuvaavaa NFL-arvoa sekä APOE4-proteiinin tasoja ja geneettisiä tekijöitä.

Mutta hän on myös rehellinen rajoituksista. Näytteen käsittely, kuljetus ja potilaan terveydentila testaushetkellä voivat kaikki vaikuttaa tuloksiin. Siksi hänen laboratorionsa ottaa esimerkiksi nenänielunäytteen jokaiselta potilaalta aktiivisen infektion poissulkemiseksi – infektio voi nostaa aivotulehdusmarkkereita ja aiheuttaa väärän positiivisen tuloksen.

Jos saat huolestuttavan verikokeen tuloksen jostain muualta, Isaacsonin neuvo on selkeä: tee testi uudelleen ja konsultoi toista lääkäriä, jolla on kokemusta aivoterveydestä.

Uni on aivojen siivouspäivä

Oireista riippumatta riskitekijöiden hallinta on jotain, jota jokainen voi tehdä. Isaacson aloittaa aina unesta.

Hänen tutkimuksensa mukaan yli 7 tuntia ja 11 minuuttia yössä nukkuvat suoriutuivat kognitiivisissa testeissä paremmin kuin vähemmän nukkuvat. Syy on aivojen glymfaattinen järjestelmä – eräänlainen aivojen jätehuolto, joka toimii erityisesti unen aikana. Päivän liikunta löyhentää amyloidia, joka on se tahmea proteiini, joka kertyy Alzheimeria sairastavien aivoihin. Uni vie sen sitten pois.

Isaacson suosittelee tavoittelemaan vähintään tunnin ja 15–20 minuutin syvää unta ja REM-unta, jotta aivot ehtivät tehdä tämän työn kunnolla.

Muut tekijät, joita ei kannata sivuuttaa

Korkea verenpaine, insuliiniresistenssi, korkea kolesteroli ja ylipaino lisäävät Alzheimer-riskiä. Myös esidiabetes voi vaikuttaa muistitoimintaan jo ennen virallista diabetesdiagnoosia.

Kuulon heikkeneminen on yksi aliarvostetuimmista tekijöistä. Isaacsonin mukaan 8 prosenttia dementiatapauksista liittyy kuulon heikkenemiseen, ja 45 prosenttia näistä tapauksista saattaisi olla ehkäistävissä puuttumalla kuulo-ongelmaan ajoissa. Kuulokoje ei siis ole vain ikääntymisen merkki – se voi olla ennaltaehkäisevä väline.

Naisille Isaacson nostaa esiin perimenopaussin siirtymävaiheen erityisenä riskin ikkunana. Kaksi kolmesta Alzheimeria sairastavasta on nainen, ja tutkimukset viittaavat siihen, että estrogeenin nopea lasku menopaussin aikana on kriittinen hetki aivojen kannalta. Tähän ikkunaan reagoiminen voi tehdä eron.

Pohjimmiltaan Isaacsonin viesti on se, että toimia kannattaa kauan ennen kuin ongelmat tuntuvat isolta. Pienet asiat – uni, liike, kuulon tarkistus, veriarvojen seuranta – voivat yhdessä merkitä paljon.