Norjan historian suurin viikinkiaikainen rahasaarros löytyi peltokentältä

Norjan historian suurin viikinkiaikainen rahasaarros on löytynyt pellon uumenista Innlandetin maakunnassa. Yli 3 150 keskiaikaista kolikkoa paljastui Renan kylän läheltä, ja löytö on herättänyt innostusta niin paikallisessa yhteisössä kuin arkeologienkin piirissä.

Harvinainen ja historiallinen löytö

Viikinkiaikaisia rahasaarroslöytöjä tehdään Norjassa hyvin harvoin – siitäkin huolimatta, että maa on yksi viikinkikulttuurin kehdoista. Vain kerran aiemmin on Norjassa löydetty yli 3 000 kolikon saarros, ja yli tuhannen kolikon löytöjä on kertynyt kaikkiaan vain neljä kertaa.

Rahasaarros tarjoaa harvinaislaatuisen ikkunan Norjan talouteen, pitkän matkan kauppayhteyksiin ja hopeankiertoon aikakautena, jota leimasivat suuret poliittiset muutokset. Näin kuvaa löydön merkitystä Innlandetin maakunnan virallinen tiedote.

Arkeologit odottavat löytävänsä alueelta lisää kolikoita, sillä etsintä on edelleen käynnissä.

Kolikot kertovat viikinkiajan valtakunnanpolitiikasta

Kolikot ajoittuvat 900-luvun loppupuolelta 1000-luvun alkuun. Suurin osa niistä on lyöty Englannissa ja Saksassa, mutta joukossa on myös Norjassa ja Tanskassa lyötyjä kolikoita. Kolikoiden kuviot viittaavat rahapajan toimintaan muun muassa seuraavien hallitsijoiden aikana:

- **Harald Hardraden** – voimakas viikinkikuningas
- **Ethelred II** – Englannin kuningas
- **Knut Suuri** – Pohjois-Euroopan valtakunnanrakentaja

Kulttuurihistorian museon Kolikkokabinetista professori Svein Gullbekk kertoo, että Haraldin hallituskaudella kuninkaallinen rahajärjestelmä alkoi vähitellen syrjäyttää ulkomaisen valuutan käytön. "Tämä saarros näyttää olevan talletettu juuri tuon siirtymävaiheen alussa", Gullbekk toteaa.

Rahasaarrosta voidaan pitää eräänlaisena aikakauden pankkitilinä – tapana säilyttää omaisuus turvassa ajalla, jolloin pankkeja ei vielä ollut.

Metallinpaljastimet toimivat vastuullisesti

Löydön takana ovat kaksi harrastajaa, Rune Sætre ja Vegard Sørlie, jotka olivat suorittaneet eettiset metallinpaljastinkurssit. Nämä kurssit on suunniteltu opastamaan harrastajia siinä, miten kansalliseen arkeologiseen perintöön liittyviä löytöjä tulee käsitellä asianmukaisesti.

Huhtikuun alussa Sætre ja Sørlie löysivät ensin 19 hopeakolikkoa ja toimivat heti oikein. Maakunnan viranomaiset kiittelivät heitä siitä, että he tekivät yhteistyötä viranomaisten kanssa ja osallistuivat aktiivisesti löydön turvaamiseen ja dokumentointiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Arkeologin mukaan ainutlaatuinen hetki uralla

Innlandetin maakunnanvaltuuston arkeologi ja neuvonantaja May-Tove Smiseth kuvailee löytöä sanoin, jotka kertovat kaiken:

"Tämä on poikkeuksellinen löytö, jollaisen saattaa kokea vain kerran urallaan. Olla läsnä, kun jotain tällaista tulee päivänvaloon, on todella merkittävä kokemus – sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti."

Löytö tulee olemaan tutkijoiden työn kohteena vielä pitkään, ja se valottaa jatkossakin viikinkiajan Norjan talous- ja poliittista historiaa aivan uudella tavalla.