Raskaus jättää elimistöön piilossa olevan suojan rintasyöpää vastaan – tutkijat löysivät selityksen

Tutkijat ovat tienneet jo vuosikymmeniä, että naisilla, jotka ovat olleet täysaikaisessa raskaudessa, on pienempi rintasyöpäriski myöhemmin elämässä. Tämä on ollut tutkimuksissa hyvin dokumentoitu havainto, mutta kukaan ei ole oikein osannut selittää, miksi näin on.

Nyt Nature Immunology -lehdessä julkaistu tutkimus saattaa vihdoin tarjota vastauksen – ja se on yllättävämpi kuin useimmat odottivat. Syy ei nimittäin näytä liittyvän niinkään hormoneihin, vaan immuunijärjestelmään.

Miten tutkimus tehtiin?

Immuunijärjestelmä ei pelkästään kierrä verenkierrossa. Tietyt immuunisolut asettuvat pysyvästi tiettyihin kudoksiin – keuhkoihin, suolistoon, ihoon. Ne pysyvät paikallaan ja reagoivat nopeasti, jos jotain menee pieleen juuri siinä kudoksessa.

Tutkijat vertasivat rintakudosta naisilta ja hiiriltä, jotka olivat olleet raskaana, niihin joilla raskautta ei ollut koskaan ollut. He käyttivät muun muassa yksittäissoluanalyysiä, joka mahdollistaa yksittäisten solujen tarkan tutkimisen, kartoittaakseen rintakudoksen immuunimaiseman.

Raskaus jättää pysyvän vartion rintakudokseen

Tutkimuksessa selvisi, että raskaus saa elimistön tuottamaan tietyntyyppisiä immuunisoluja, jotka asettuvat pysyvästi rintakudokseen. Ne eivät kierrä verenkierrossa eivätkä liiku ympäri kehoa – ne vain jäävät sinne, valmiina reagoimaan.

Nämä solut kehittyvät raskauden puolivälissä ja pysyvät paikallaan vielä kauan imettämisen lopettamisen jälkeen. Niiden paikallaan pysymistä ohjaavat kaksi rintasolujen tuottamaa proteiinia, IL-15 ja TGF-β. Kun tutkijat estivät näiden proteiinien toiminnan, solut eivät muodostuneet kunnolla.

Hiirikokeet vahvistivat, että nämä solut tekevät todella suojaavaa työtä. Kun tutkijat poistivat raskauden synnyttämät immuunisolut raskaana olleilta hiiriltä, myös kasvainsuoja katosi.

Mielenkiintoisinta oli se, että aktivoimalla tietty immuunisignalointireitti hiirissä, jotka eivät koskaan olleet olleet raskaana, tutkijat pystyivät tuottamaan samat suojaavat solut – ilman raskautta lainkaan. Tutkijat kutsuvat tätä "ennakoivaksi" suojaksi: raskaus valmistelee rintakudoksen immuunijärjestelmän uhkaan, joka saattaa tulla vasta vuosia myöhemmin.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

On tärkeää pitää muutama asia mielessä ennen kuin tekee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Ensinnäkin tutkimus on vielä varhaisessa vaiheessa ja perustuu pääosin hiirikokeisiin. Tulosten muuttaminen todellisiksi ehkäisymenetelmiksi ihmisille vie vuosia.

Toiseksi rintasyöpäriski on monitekijäinen asia. Siihen vaikuttavat perimä, sukuhistoria, ikä, hormonien vaikutus ja elintavat. Raskauden suhde riskiin on myös vivahteinen: se näyttää pienentävän pitkän aikavälin riskiä, mutta on yhteydessä lyhytaikaiseen riskin kasvuun heti synnytyksen jälkeisinä vuosina.

Ja tietysti: lisääntymisvalinnat ovat henkilökohtaisia, eikä niitä pitäisi tehdä syöpäriskiin perustuen.

Mitä voi tehdä nyt?

Vaikka tutkimus on lupaava, käytännön suositukset eivät juuri muutu. Mammografiat ja kliiniset rintakoestukset ovat edelleen luotettavin tapa havaita rintasyöpä ajoissa. Kannattaa kysyä lääkäriltä, millainen seulontaaikataulu sopii omaan ikään ja riskiprofiiliin.

Immuunijärjestelmää voi tukea yleisesti hyvällä unella, säännöllisellä liikunnalla, kasvisrikkaalla ruokavaliolla ja stressin hallinnalla – vaikka mikään yksittäinen tapa ei jäljittelekään tässä tutkimuksessa havaittua ilmiötä.

Jos suvussa on esiintynyt rintasyöpää tai tiedät kantavasi geenimuutosta kuten BRCA1 tai BRCA2, kannattaa puhua lääkärin kanssa henkilökohtaisista seulonta- ja ehkäisyvaihtoehdoista.

Tutkimus tarjoaa viimein biologisen selityksen asialle, jota on havaittu jo vuosikymmeniä. Ja kenties tulevaisuudessa se voi johtaa ehkäisymenetelmiin, jotka eivät vaadi raskautta lainkaan.