Löydetty sieni tappaa tuhoisaa vieraslajia – harvinainen toivonpilkahdus luonnolle
Britannian luonnosta on löydetty uusi sienilaji, joka tuhoaa aggressiivisesti leviävää vierassammalta. Löytö antaa toivoa alkuperäisten elinympäristöjen elpymiselle.

Britanniassa on löydetty uusi sienilaji, joka tuhoaa invasiivista heath-star-sammalta. Sammal on levinnyt aggressiivisesti ympäri Britanniaa ja Eurooppaa syrjäyttäen alkuperäisiä sammallajeja. Löytö on harvinainen hyviä uutisia – löydetty sieni voi nimittäin auttaa luonnon toipumisessa.
Löydön takana on 30-vuotias tohtori George Greiff, joka huomasi ensimmäiset viitteet neljä vuotta sitten Isle of Wightilla. Hän bongasi kuolleita sammalia kalliolta ja otti näytteet mukaan, muttei aluksi saanut selvää mikä sammaleen tappoi. Sitten hän alkoi nähdä samanlaisia tapauksia yhä useammassa paikassa.
Yhteistyössä brittien ja ranskalaisten tutkijoiden kanssa Greiff pystyi lopulta tunnistamaan syyllisen: aiemmin tuntemattoman sienilajin, jota kutsutaan nyt nimellä moss die-back eli sammalkuolio. Sieni ei todellakaan kuulosta hauskulta, mutta tässä tapauksessa se on tervetullut vieras.
Miksi invasiivinen sammal on ongelma?
Heath-star-sammalen uskotaan saapuneen Britanniaan 1940-luvulla jostain eteläiseltä pallonpuoliskolta. Vuoteen 1990 mennessä se oli jo kaikkialla. Sammal leviää tehokkaasti itiöiden avulla ja syrjäyttää alkuperäiset sammallajit.
"Se on aggressiivinen. Olen nähnyt sen kasvavan jopa asfaltissa", Greiff kertoo.
Britanniassa on yli tuhat sammallajia, ja ne ovat keskeinen osa arvokkaita elinympäristöjä kuten harvinaisia lauhkeita sademetsäalueita ja turvemaita, jotka sitovat hiiltä. Invasiivinen sammal uhkaa näitä kaikkia.
Sieni tekee "kuoleman renkaitaan"
Greiff tutkailee maata Bannau Brycheiniog -kansallispuistossa Etelä-Walesissa, kun hän löytää etsimänsä muutaman metrin kävelymatkan jälkeen. Kuollutta sammalta on kämmenen kokoinen rengasmainen läikkä maassa. Makrolinssin läpi katsottuna sammalen kärjissä näkyy valkoisia palleroita – sieni työn touhussa.
Lähellä kasvaa jo pieniä kangaskasveja, jotka ovat päässeet itämään kuolleen sammalen jättämiin aukkoihin.
Greiff on nyt kartoittanut sientä eri puolilla Englantia ja Walesia. Hän vitsailee, että löytöpaikkojen kartta vastaa aika lailla hänen lomakohteitaan.
Laboratoriossa sieni näyttää tarttuvan sammaleen varteen ja paisuvan siitä sokerivanun lailla. Se on jopa tunkeutunut joihinkin sammalsoluihin.
Lähisukulainen tuhoisasta juurakkosienestä
Kiinnostavaa on, että sieni on lähisukulainen saarisaarni-kuoliotaudille, joka on tappanut jopa 80 miljoonaa saarnipuuta Britanniassa. Tämä uusi sieni tuntuu kuitenkin toimivan vastakkaiseen suuntaan – ainakin tähänastisten tulosten perusteella se näyttäisi kohdistuvan ainoastaan heath-star-sammaleen ja rajoitetusti yhteen muuhun sammallajiin. Lisätutkimuksia tarvitaan vielä.
Greiff arvelee, että sieni saattaa olla alkujaan britannialainen laji, joka on sopeutunut tappamaan invasiivisen sammalen. Jos näin on, kyse olisi hänen sanojensa mukaan "harvinaisesta esimerkistä brittiympäristön vastarinnasta".
Luonnollinen keino vieraslajeja vastaan
Tavallisesti invasiivisia lajeja yritetään hillitä ihmisvoimin, mikä on työlästä ja kallista. Greiff muistuttaa, että esimerkiksi sammalen käsin kerääminen ei ole kovinkaan tehokasta. Luonnollinen biologinen hallintakeino – eli sieni, joka tekee työn ilmaiseksi – on siis arvokas löytö.
Amgueddfa Cymru -museon kasvi- ja maatieteellinen johtaja Nathan Smith on innostunut mahdollisuudesta. Museossa säilytetään Britannian vanhinta sammalkokoelmaa, ja tutkijat aikovat käydä läpi 1880-luvulta lähtien kerättyjä näytteitä selvittääkseen, milloin sieni oikein on ilmaantunut.
"Tämä sieni antaa mahdollisuuden pelastaa ainutlaatuisia sammalmaisia, jotka ovat kotina hyönteisille, sienille, nilviäisille ja muille kasveille", Smith sanoo.
Britannian luonnon monimuotoisuus on kansainvälisesti vertailtuna heikossa jamassa – jopa joka kuudes laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Siksi löytö, joka voi hidastaa elinympäristöjen tuhoutumista, on merkittävä.
"Se on jännittävää monella tapaa. Tosin olen ainoa, joka etsii tätä sientä. Olisi mukavaa, jos muitakin innostuisi", Greiff toteaa.